Siirry pääsisältöön

Elämän tuulissa ei pysy mukana

Hei ihanaiset! <3

On jo syyskuu, se on jotenkin ihan hullua.. Oon aloittanut työssäoppimisen Helsingissä yhdessä kauneushoitolassa, ja oon viihtynyt siellä ihan hyvin. Meillä on tosi kiva työympäristö ja ihania asiakkaita. Huomenna pitäis taas jaksaa nousta sängystä ylös, onneks ei aikaisin, koska meen vasta kahteentoista.

Mul on ollu nyt tänään illalla jotenkin tosi outo olo, katoin YouTubesta lyhytelokuvia, ja törmäsin sellaiseen missä kerrottiin sydänvikaisesta lapsesta, ja hänen elämästä. Jotenkin se kosketti niin paljon, että aloin miettiin omaa elämänkaarta ja siten miten tässä ollaan nyt. Jos yksikin asia mun elämästä olis jäänyt pois tai olisin valinnut toisin, mun elämän polku vois olla aivan erilainen. On myös tilanteita, joissa olisin varmasti ollut hengenvaarassa, ehkä jopa jo jossain aivan muualla jos olisin valinnut toisin.

Mulla on tässä kuussa synttärit, 20.9. Täytän 17, ja tuntuu jotenkin haikeelta kun tajuaa sen, että oon kohta jo 18 ja olen itse vastuussa kaikesta mitä teen. Vilehän mä muistan aikoja eskarista, ja ala-asteelta. Kohta oon jo läpäissyt ammattikoulunki.. Ihan hullua, miten aika juoksee, tuntuu ettei elämän tuulissa vaan pysy perässä. Oon niin kiitollinen jokaisesta mun tekemästä valinnasta, joilla on ollut joko enemmän tai vähemmän vaikutusta mun elämään. Tottakai jotain olisin voinut tehdä toisin, mutten kadu niitä koska loppujen lopuksi niistäkin on seurannut jotain hyvää, ainakin oppia jossei muuta.

Joka tapauksessa, näihin mietteissiin päätän nyt tän blogitekstin ja alan nukkumaan, hyvää yötä! <3
P.S, Olet ihana!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämäni aakkoset

Hei ihanaiset! <3 Muistatteko kun muutama vuosi sitten blogeissa ja vlogeissa oli kova juttu tälläiset postaukset, jossa bloggaajat kirjottavat jokaisesta aakkosesta jonkun heidän elämäänsä liittyvän asiaan, joka alkaa kyseisellä aakkosella? Hei mut mä teen sen nyt! Siis vuonna 2018! Olkaa siis hyvät: A niinkuin Aamu, aamut ovat mulla lähes poikkeuksetta todella aikaisia. En siis vihaa mitään yhtä paljon kuin aikaisia aamuja. Aamut lähtee käyntiin tällä hetkellä junassa, kun menen töihin Helsinkiin. Myöhemmin syksyllä Riihimäelle. B niinkuin Blogi, vaikka oon blogimaailmassa todella uusi kasvo, tykkään tästä harrastuksesta ihan super paljon. En malta edes odottaa mitä tulevaisuuden blogitekstit tuovat tullessaan? Blogi on tällä hetkellä yksi ainoista asioista minkä takia jaksan pitää pääni kasassa tän sekavan ja kiireisen syksyn keskellä. C niinkuin Cheek, yksi ihan mun lempi artisti. Silloin peruskoulussa kun mua koulukiusattiin, se oli tosi tärkeä artisti. Nykyään kun Che...

Vaatekaapin kulmakivet + materiaaliratkaisut

Hei ihanaiset! <3 Huomasin tässä omia blogitekstejäni lukiessa, etten ole vielä koskaan kirjoittanut tyylistä ja muodista postausta, vaikka alunperin sen piti olla yksi tämän blogin pääaiheista. Mietin todella kauan mistä alottaisin, lopulta päätin alottaa yksinkertaisen mutta klassisen vaatekaapin kulmakivistä. Niistä vaatekappaleista ja asusteista, jotka itse koen tärkeimmäksi osaksi vaatekaappiani. Lisäksi haluan puhua hieman vaatteiden materiaaliratkaisuista, erilaisista tekstiilikuiduista. Olen itse jo kauan etsinyt omaa tyyliäni, mutta loppujenlopuksi olen tyytynyt siihen vastaukseen, että miksi pukeutuisin ainoastaan yhden tyylisuuntauksen mukaisesti, jos tunnen oloni mukavaksi monessa eri vaihtoehdossa. Saan omaan pukeutumiseeni inspiraatiota pinterestistä ja yllättävää kyllä, musiikista. Ajattelisin, että kolme minun itseni eniten suosimaa tyyliä ovat klassinen & mannermainen, moderni sekä romanttinen, naisellinen. Jokaisen ihmisen oma tyyli syntyy sisältä, persoo...

Kiittäen, kaivaten ja ikuisesti ikävöiden sinua.

Tämä blogiteksti ei ala tavallisella tervehdyksellä, vaan jollain aivan muulla. Halusin kunnioittaa rakasta vaariani ja tehdä hänelle yksinoikeutetun postauksen. Suru, kaipuu niin suuri, tuska sammumaton. Mistä lohtua löytää, kun kaikki muuttunut on.  Kuljit kanssamme kauan, halki vuosikymmenten.  Elät vieläkin täällä, kautta vaimon, lasten ja lastenlapsien.  Sulla ikuinen rauha, kaikki hyvin on nyt. Ei kipua, ei huolta, onni loppumaton.  Kauniit muistot ei häivy, ne kirkastuu vaan.  Joskus tapaamme jälleen ja olemme yhdessä ainiaan. Kuolema tuntuu pelottavan ihmisiä. Eikä syyttä. Se on ajan loppua, käsittämätön käsitys jostain tuntemattomasta. Siihen liittyy todella monia, erilaisia ajatuksia. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Jatkuuko elämä jossain muualla? Syntyykö ihminen uudestaan? Loppuuko se vain, eikä mitään tapahdu? Oli asia miten vain, jokainen vaihtoehto on ahdistavaa ajatella. Tavallaan se on myös ristiriidassa helpotuksen kanssa, ehkä ...